Velkarallin vaikutukset jatkuvat pitkään

Uusi hallitus sai velkaisen perinnön. Viime kaudella otettu 40 miljardin euron velkapotti oli ennätyksellinen ja julkisen talouden pidemmän aikavälin kehitysnäkymä pahasti epätasapainossa. Trendi on poikkeava verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan, joissa julkisen talouden kehitys on ollut hallittua ja kulkenut toiseen suuntaan. 

Velan fiskaaliset vaikutukset jatkuvat kuitenkin jo päättynyttä hallituskautta huomattavasti pitempään, koska kasvavat korot vaikuttavat valtion lainanhoitokuluissa viiveellä. 

Alijäämäisessä taloudessa velan määrä kasvaa ja vanhoja velkoja maksetaan pois uusilla lainoilla. Korkojen noustessa uudet lainat ovat kalliimpia. Suomen valtionvelan keskimääräinen uudelleenhinnoittelujakso on vajaa 5 vuotta, mikä kuvaa sitä, millä aikavälillä velkakanta tulee keskimäärin uudelleen hinnoitelluksi.

Tilanne rahoitusmarkkinoilla on muuttunut oleellisesti rahapolitiikan kiristyttyä. Kun vielä vuosi sitten 12 kuukauden euribor-lainakorko oli noin prosentin luokkaa, nyt se on yli neljä prosenttia. Vaikka korot pysyisivät nykyisellään tai laskisivatkin, valtion lainakustannukset tulevat mitä ilmeisimmin kasvamaan vuosien ajan.

Kohonneet korot vaikuttavat myös elpymisvälineen rahoittamiseen käytettävän EU:n yhteisvelan kustannuksiin, jotka tulevat maksettaviksi vuosina 2028 — 2058. Suomen saanto sen sijaan pysyy samalla matalalla tasolla.

Kokonaisuudessaan talouden liikkumavara kaventuu, kun lisää lainaa tarvitaan jo siihen, että pystytään suoriutumaan kasvaneista velanhoitokustannuksista. Tämä kaikki puolestaan heikentää kykyä rahoittaa hyvinvointipalveluita nyt ja tulevaisuudessa.

Epätoivottu kehityskulku on tietysti saatava poikki ja suunta käännettyä.

Kestävän taloudenpidon periaatteisiin on palattava. Kasvua on pyrittävä hakemaan määrätietoisesti, heiveröisessä ja monia epävarmuuksia sisältävässä taloustilanteessakin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sääntelyyn, jossa on pyrittävä välttämään kaupalle ja teollisuudelle sekä kotitalouksille koituvia taloudellisia lisärasitteita.

(Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 9.8.2023.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.