Sakari Puisto

Vuosi 2025 oli Suomen taloudessa haastava. Alkuvuodesta syntyi maailmantaloudessa huomattavaa epävarmuutta, kun Yhdysvallat muutti merkittävästi tullipolitiikkaansa. Käänteitä on siitä lähtien ollut paljon ja joudumme edelleen varautumaan siihen, että geopoliittinen epävarmuus jatkuu.

Tässä toimintaympäristössä voi pitää kohtuullisen tuloksena sitä, että pk-yritysten suhdanneodotukset laskivat vain hieman viime syksystä ja päätyivät takaisin vuoden takaiselle tasolle. Toki Suomen talouden vahvemmalle kasvu-uralle pääsemistä toivomme varmasti kaikki. 

Yhdeksi yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä vahvistavaksi tekijäksi on noussut generatiivinen tekoäly. Tekoälyn käyttö yrityksissä yleistyy vauhdilla ja sen hyötyjen yritysten liiketoiminnassa arvioidaan olevan moninaiset. Odotukset ovat korkealla.

Tarkastellaan aluksi Suomen asemaa verrokkimaihin nähden yritysten tekoälyn käytössä. Tässä kansainvälisessä vertailussa ovat mukana vain yli 10 henkeä työllistävät yritykset.

Tuoreimpien EU-tilastojen mukaan suomalaisista yrityksistä lähes 40 % käytti tekoälyä viime vuonna. Se oli toiseksi eniten EU-maissa, vain Tanskassa yritykset käyttävät tekoälyä Suomea enemmän. Kasvu on ollut todella nopeaa, koska vuotta aiemmin Suomessa vain neljännes yrityksistä hyödynsi tekoälyä. Kun katsotaan EU-maiden keskiarvoa, jäi se kauas suomalaisten yritysten taakse, noin 20 %:n tuntumaan vuonna 2025. Näyttäisi siis siltä, että suomalaiset yritykset saattavat saada kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla tekoälyn käytön myötä.

Pk-yritysbarometrin mukaan lähes puolet yrityksistä kokee tekoälyn käytön yrityksen toiminnan kannalta relevanttina nyt tai seuraavan vuoden aikana. Viime vuonna vain joka kolmas pk-yritys koki näin.

Jonkin pitämistä relevanttina ei kuitenkaan välttämättä kerro siitä, että sitä käytetään. Tekoälyn käyttö pk-yrityksissä on kuitenkin selvästi yleistynyt. Säännöllisten ja satunnaisesti tekoälyä käyttävien yritysten osuus on jo kaksi kolmasosaa pk-yrityksistä. Tekoäly sovellusten laaja saatavuus ja helppokäyttöisyys ovat lisänneet käyttöä nopeasti.

Muutos on ollut todella nopeaa, sillä Pk-yritysbarometrin mukaan enää 30 prosenttia yrityksistä ei käytä lainkaan tekoälyä, kun vuotta aiemmin puolet pk-yrityksistä kertoi näin.

Kuten tiedämme, tekoäly taipuu monenlaisiin tehtäviin. Pk-yritysten yleisin tekoälyn käyttökohde on tiedonhaku ja ideointi. Yli 80 prosenttia tekoälyä käyttävistä pk-yrityksistä kertoo hyödyntävänsä sitä tiedonhakuun ja ideointiin.

Mutta tekoälyn todellinen voima näkyy siinä, että sen avulla voidaan analysoida yrityksen dataa kustannustehokkaasti. Datan, tiedon tai tekstin analysoinnissa barometrin vastaajista tekoälyä hyödynsi lähes puolet. Lähes jokaisessa pk‑yrityksessä on enemmän dataa kuin arvaammekaan. Sitä kertyy erilaisista liiketoiminnan alueilla. Yrityksillä on siis paremmat mahdollisuudet kuin koskaan tuntea asiakkaansa ja heidän tarpeensa.

Lähes puolet pk-yrityksistä pitää suurimpana hyötynä ajan vapautumista rutiinitehtävistä, mikä tehostaa yrityksen resurssien käyttöä ja lisää tuottavuutta. Lisäksi miltei kolmasosa pk-yrityksistä mainitsee tekoälyn vahvistavan päätöksenteon tietopohjaa, mikä nopeuttaa yrityksen päätöksentekoa.

Tuote- ja palvelukehityksen tehostumisen tekoälyn avulla näkee mahdollisuutena 20 % pk-yrityksistä. Toivon yritysten ottavan tekoälyä käyttöön tuote- ja palvelukehityksessä jatkossa entistä vahvemmin. Perinteisesti T&K-toiminta mielletään usein suurten yritysten toiminnaksi. Niiltä löytyvät tarvittavat resurssit, on kyse sitten T&K -osaajista, infrasta tai data-analyytikoista. Pk‑yritysten resurssit ovat vääjäämättä pienemmät, mutta tekoälyn avulla ne voivat parantaa kyvykkyyksiään. Tekoälyn hyödyntäminen tuote- ja palvelukehityksessä nopeuttaa innovaatioprosessia ja sitä kautta myös uudet tuotteet löytävät tiensä nopeammin markkinoille. Tämä voi olla merkittävää myös yrityksen kilpailukyvyn näkökulmasta. 

Suurimmaksi esteeksi tekoälyn käytölle koettiin yrityksissä tiedon tai osaamisen puute. Tästä kertoi hieman yli 40 prosenttia pk-yrityksistä. Osuus on laskenut hieman viime vuodesta, mutta se on edelleen yleisin tekoälyn käytön hidaste. Näyttää myös siltä, että huoli tietoturvan vaarantumisesta yleistyy. Pk-yrityksistä kolmannes kantaa siitä jo huolta barometrin mukaan.

Tutkimus ja kehittäminen sekä laajemmin osaaminen ja uusi tieto ovat keskeisiä yritysten innovaatioiden ja tuottavuuden osatekijöitä. Tätä tukeakseen hallitus investoi merkittävästi T&K-rahoitukseen aikana, jolloin kaikesta muusta säästetään.

Viime vuoden marraskuussa pääministerin johtamassa tutkimus- ja innovaationeuvostossa päätimme kansallisista TKI-politiikan ja -toiminnan strategisista valinnoista. Niillä vahvistetaan kestävää kasvua, talouden ja yhteiskunnan uudistumista ja samalla kokonaisturvallisuutta. Valinnat selkeyttävät eri hallinnonaloille ja toimijoille TKI-toiminnan kehittämisen ja suuntaamisen tarpeita.  

Valintojen avulla valtio pystyy edistämään strategisten teknologiatoimialojen kehitystä ja menestymistä entistä paremmin. Tekoäly sisältyy kaikkiin tutkimus- ja innovaationeuvoston strategisiin valintoihin, muun muassa datassa ja datapohjaisessa arvonluonnissa sekä murrosteknologioissa. Kannustankin pk-yrityksiä ennakkoluulottomaan innovointiin ja tekoälyn kokeiluun.

Erityisesti toivomme tuloksia siitä pitkäjänteisyydestä ja ennakoitavuudesta, jota olemme pystyneet TKI-järjestelmään tuomaan T&K -rahoituslailla ja strategisilla valinnoilla.Vakaus antaa yrityksille myös työrauhan suunnitella ja toteuttaa omia toimiaan.  

Valtaosa kilpaillusta T&K-rahoituksesta kohdistetaan Business Finlandin kautta yritysten pitkän aikavälin uudistumiskyvyn ja kasvun vahvistamiseen. Business Finlandin T&K-toiminnan rahoitus nousee noin 100 miljoonalla eurolla vuonna 2026 edellisvuoteen verrattuna. Tämä luo hyvät edellytykset yritysten T&K-toiminnan vahvistamiselle. 

Suurimpia yksittäisiä panostuksia viime vuosina tekoälyyn Suomessa ovat olleet LUMI-supertietokone ja tuleva LUMI-tekoälytehdas, joka yhdistää laskentatehon, datan ja osaamisen.

Aivan lopuksi haluan kiittää kaikkia niitä pk-yrityksiä, jotka ovat ehtineet kiireisessä arjessa vastata pk-barometrin kysymyksiin. Barometri tuottaa ministeriölle ja laajemmalle yleisölle tärkeää tietopohjaa yritysten liiketoiminnasta.

Arvoisat tekoälystä kiinnostuneet kuulijat,

Kirjailija Kurt Vonnegutin esikoisromaani oli vuonna 1952 julkaistu Sähköpiano (Player Piano ‒ America in the Coming Age of Electronics). Se on dystooppinen kuvaus koneiden hallitsemasta tulevaisuuden Amerikasta, jossa koneet ovat sekä vieneet ihmisiltä työt että tekevät näitä koskevia päätöksiä byrokraattisesti.

Kyse on satiirista, mutta kirjaa voi lähestyä myös nykypäivän näkökulmasta. Kirjan teemat ovat tunnistettavia nykylukijalle, mutta jos niitä silmäilee ennustuksina, moni asia on mennyt toisin.

Sähköpianossa tehtaat toimivat paljon vähemmällä työvoimalla kuin tänä päivänä, mutta palvelusektori melkein kumisee poissaolollaan. Yksi supertietokone pyörittää suurelta osin yhteiskuntaa, mutta on epäselvää, onko tekoälyä olemassa niin kuin me sen hahmotamme.

On muistettava, että kirja on kirjoitettu yli 70 vuotta sitten aikana, jolloin massatuotanto oli näyttänyt mahtinsa, mutta varsinainen automaatio oli vasta insinöörien ja tieteiskirjailijoiden mielikuvituksessa.

Ei ihmekään, jos kirjan sivuille maalattu tulevaisuudennäkymä on toispuoleinen. Jos vertaamme tätä nykyhetkeen ja tekoälyyn, niin näemmekö me tekoäly-yhteiskunnan tässä hetkessä, vuosien päässä vai vasta vuosikymmenten päässä? Olemmeko jo melko pitkällä, jos katsomme taaksepäin tekoälytutkimuksen vuosikymmenten pituista kehityskaarta ja internetin syntyä, vai pitäisikö todellinen ajanlasku aloittaa vasta ns. ”ChatGPT-hetkestä”, joka oli hieman yli kolme vuotta sitten?

Jos katsomme taaksepäin tuon kolme vuotta, vaikuttaa siltä, että generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen tuottavasti on vaikeampaa kuin miltä se aluksi näytti. Toisaalta osin juuri tämän vuoksi meidän on helppo todeta, että olemme tekoälyn kehityksessä vasta alkuvaiheessa. Ja eteenpäin katsottaessa tekoälyn potentiaali ja merkitys näyttäytyy suurena.

Ehkä klisee pitää paikkansa: tekoälyn lyhyen aikavälin vaikutukset yliarvioidaan, mutta pitkän aikavälin vaikutukset aliarvioidaan. Tai että on tapana ajatella lineaarisesti ja siten aliarvioida eksponentiaalista kehityskulkua.

Uskon, että tekoälyn avulla Suomesta voidaan tehdä parempi maa. Oli miten oli, vaikuttaa selvältä, että tekoälyllä on perustavanlaatuinen vaikutus tänään ja tulevaisuudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee osaltaan työtä sen eteen, että tekoälyn potentiaali saadaan mahdollisimman hyvin hyödyksi. Tähän liittyen haluan puhua erityisesti kolmesta kokonaisuudesta: tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, tekoälyn kaupallistamisesta, ja sanasen sääntelystä.

Tutkijat ovat laajalti yksimielisiä siitä, että talouden ja tuottavuuden kasvu perustuu innovaatioihin ja yhteistyöhön. Tutkimus ja kehittäminen sekä laajemmin osaaminen ja uusi tieto ovat keskeisiä innovaatioiden ja tuottavuuden osatekijöitä. Pääministeri Petteri Orpon hallitus haastaakin Suomea rohkeuteen ja riskinottoon kannustamalla suomalaisia toimijoita tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta uusiin innovaatioihin, uudistumiseen ja kansainvälisille markkinoille. Tätä tukeakseen hallitus investoi merkittävästi T&K-rahoitukseen aikana, jolloin kaikesta muusta säästetään.

Hallituksen tämän vuoden valtion talousarvion esityksessä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus (T&K-rahoitus) on yhteensä noin 3,2 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 255 miljoonan euron kasvua verrattuna vuodelle 2025 budjetoituun kokonaissummaan. Valtaosa kilpaillusta T&K-rahoituksesta kohdistetaan Business Finlandin kautta kasvuyrityksille niiden pitkän aikavälin kasvun ja uudistumiskyvyn vahvistamiseksi. Business Finlandin T&K-toimintaan kohdennettu valtuus nousee yli 100 miljoonalla eurolla. Myöntövaltuuden johdonmukaiset ja pitkäjänteiset lisäykset yritysten T&K-toimintaan luovat hyvät edellytykset uuden strategian onnistumiselle.

Viime vuonna hyväksytyn valtion T&K-rahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman mukaisesti T&K-rahoitusta on kohdennettu tunnistettuihin aukkokohtiin: yritysten T&K-toimintaan, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöhön, osaamiseen, tutkimusinfrastruktuureihin sekä eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Meidän ei pidä ottaa kaikkea irti pelkästään näistä euroista, vaan erityisesti siitä pitkäjänteisyydestä ja ennakoitavuudesta, jota olemme pystyneet TKI-järjestelmään tuomaan.

Konkreettisia julkisvetoisia ilmentymiä houkuttelevuudesta, jota olemme pystyneet luomaan, ovat mm. LUMI-supertietokone ja tuleva LUMI-tekoälytehdas, joka yhdistää laskentatehon, datan ja osaamisen, sekä viime vuonna perustettu Suomen ELLIS-instituutti, joka on eurooppalaisen ELLIS-tekoälytutkimusverkoston toinen instituutti.

9. päivä tammikuuta pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto linjasi kansallisista TKI-politiikan ja -toiminnan strategisista valinnoista. Niillä vahvistetaan kestävää kasvua, talouden ja yhteiskunnan uudistumista ja samalla kokonaisturvallisuutta. Valinnat selkeyttävät eri hallinnonaloille ja toimijoille TKI-toiminnan kehittämisen ja suuntaamisen tarpeita. Tarkoitus on vahvistaa kansallista TKI-politiikkaa ja viestiä Suomen painopisteistä myös aiempaa vahvemmin kansainvälisille kumppaneille. 

Tekoäly on läsnä kaikissa näistä strategisista valinnoista, mm. datassa ja datapohjaisessa arvonluonnissa sekä murrosteknologioissa. Valintojen avulla valtio pystyy edistämään strategisten teknologiatoimialojen kehitystä ja menestymistä. Menestyminen huippualoilla luo Suomelle lisäarvoa, kasvua ja kilpailukykyä, ja se on pääsylippu strategiseen yhteistyöhön muiden teknologisten huippumaiden kanssa. Kohdentamalla valtion TKI-toimijoiden panoksia yhteisiin strategisiin valintoihin valtio vivuttaa panosten tuottavuutta ja samalla mahdollistaa yrityksille valintojen huomioimisen omassa toiminnassaan.

Pidän tärkeänä, että kunnianhimoisesti lähdemme yhdessä viemään näitä valintoja eteenpäin poikkihallinnollisessa yhteistyössä yhdessä sidosryhmien kanssa. Emme onnistu vain valtion toimenpiteillä ja rahoituksella vaan on välttämätöntä, että saamme yritykset ja yksityisen sektorin investoimaan T&K-toimintaan.

Vaikka yritykset ovat julkisestikin sitoutuneet T&K-toimintansa lisäämiseen vastineena valtion T&K-rahoituksen kasvuun, on tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevien yritysten joukko kaikenkokoisissa yrityksissä edelleen kapea ja keskittyy tietyille aloille. T&K-rahoituksen avulla pyrimme edistämään houkuttelevaa toimintaympäristöä, jossa niin kotimaisten kuin ulkomaisten yritysten investoinnit kasvavat, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyö kukoistaa ja laadukkaalla, kunnianhimoisella tutkimuksella luomme vahvan pohjan tulevaisuuden osaamiselle.

Pelkkä T&K-rahoituksen lisääminen ei tietenkään riitä. Uusien ratkaisujen kaupallistaminen ja skaalautuminen globaaliksi liiketoiminnaksi on välttämätöntä.

Maailmaa nopeasti muuttavien teknologioiden yhteinen piirre on niiden nopea skaalautuvuus. Yhtenä haasteena on uusien teknologioiden saaminen laajamittaiseen kaupalliseen käyttöön. Kansallisilla vahvuusalueillamme onkin panostettava määrätietoisesti siihen, että saadaan aiempaa tehokkaammin ja nopeammin synnytettyä kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa.

Kaupallistamisessa onnistuaksemme vahvistamme TEM:n hallinnonalan yhtiöiden ja virastojen – Business Finlandin, Tesin, Finnveran, VTT:n, Geologian tutkimuskeskuksen ja Lääkekehityskeskuksen sekä elinvoimakeskusten – yhteistyötä elinkeinojen uudistamisen ja kestävän kasvun aikaansaamiseksi. Tavoittelemme start up- ja kasvuyritysten kasvamista globaaleiksi alansa menestyjiksi, maailman top kolmoseen.

Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on viime aikoina tehnyt uusitun strategiansa mukaisesti sijoituksia, jotka kohdistuvat myös tekoälyyn. Marraskuussa Nokia ja NestAI julkistivat strategisen kumppanuuden ja Nokia ja Tesi kertoivat sijoittavansa yhdessä NestAI:hin 100 miljoonaa euroa fyysisen tekoälyn kehityksen vauhdittamiseksi.

NestAI on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista fyysisen tekoälyn laboratorioista, ja se kehittää uuden sukupolven tekoälyä miehittämättömiin ajoneuvoihin, autonomisiin operaatioihin sekä johtamis- ja ohjausjärjestelmiin (C2) logistiikan, tarkastuksen, valvonnan, turvallisuuden ja puolustuksen aloilla.

Syyskuussa Tesi teki ensisijoituksensa suomalaiseen AI-pilvipalveluyritys Verdaan, joka julkisti 55 miljoonan euron rahoituskierroksen. Tekoälypohjaisten sovelluksien vaatima laskentakapasiteetti on kasvanut vauhdilla viime vuosina, ja sen räjähdysmäisen kasvun odotetaan jatkuvan vielä vuosia tulevaisuuteen. Verda, joka tunnettiin aiemmin nimellä DataCrunch, kehittää ja tarjoaa grafiikkapiireihin perustuvaa GPU-pilvipalvelua, jolla kehitetään, koulutetaan ja suoritetaan tekoälymalleja.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat kohdistavat yhteistä tekemistään aikaisempaa systemaattisemmin valikoiduille strategisille alueille – toimialoille, osaamiskeskittymiin ja kasvualoille. Nämä sisältävät valmistavan teollisuuden, korkean jalostusarvon skaalautuvat palvelut, datan ja aineettoman arvonluonnin sekä puhtaan ja digitaalisen siirtymän.

Strategisia alueita on laaja joukko. Niihin sisältyvät murrokselliset teknologiat, kuten tekoäly.

Lopuksi haluaisin sanoa sanasen sääntelystä.

Suomen EU-ennakkovaikuttamisen yksi painopiste on sääntelyn yksinkertaistaminen ja toimeenpanon tehostaminen. Lainsäädännön yksinkertaistaminen vahvistaa EU:n strategista kilpailukykyä. Euroopan komissio pyrkiikin vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa 25 prosentilla ja pk-yrityksille 35 prosentilla toimikautensa loppuun mennessä.

Suomen tavoitteena on selkeämpi ja vähäisempi EU-sääntely. Suomi tukee komission tavoitteita sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi.

Komissio on antanut sarjan eri hallinnonalojen lainsäädäntöehdotuksia, joilla EU-sääntelyä yksinkertaistetaan ja hallinnollista taakka kevennetään. Lainsäädäntöehdotuksia kutsutaan niin sanotuiksi omnibus-paketeiksi.

Marraskuussa annettiin omnibus-ehdotukset digi- ja tekoälylainsäädännöstä. Lisäksi komissio suunnittelee uutta ehdotusta, ns. Digital Fitness Check eli digitaalinen toimivuustarkastelu. Siinä on tarkoitus tarkastella eri sääntöjen vuorovaikutusta ja niiden kumulatiivisia vaikutuksia yrityksiin. Komissiolla on auki tähän tulevaan ehdotukseen liittyen kuuleminen maaliskuun 11. päivään saakka.

Katsomme, että komission omnibus-ehdotukset pääosin voivat yhdenmukaistaa sääntelyä, edistää digitalisaatiota ja keventää hallinnollista EU-sääntelystä koituvaa taakkaa erityisesti yrityksille. Samanaikaisesti on tärkeää pyrkiä löytämään vielä lisää tällaisia ehdotuksia ja keinoja. Sääntely-ympäristö on tekoälyynkin liittyen yrityksille niin monimutkainen ja vaativa, että sitä pitää yksinkertaistaa ja vaatimuksia keventää.

Kuten alussa sanoin, tekoälyn vaikutukset kasvavat koko ajan ja on syytä olettaa, että tekoäly tulee muokkaamaan suomalaista yhteiskuntaa perustavanlaatuisesti, kuten se tulee muokkaamaan koko maailmaa. Mutta ensisijassa voimme varautua tähän muutokseen olemalla mukana toteuttamassa sitä ja siitä hyödyt keräten. Sääntely on vain yksi työkalu työkalupakissamme.

Alussa viittasin Kurt Vonnegutin Sähköpiano-romaaniin. Tänä päivänä voidaan kyllä todeta, että todellisuus on tarua ihmeellisempää.

Tarvitsemme tulevaisuudessakin satiiria ja hyvää kirjallisuutta, ja tämä tapahtuu yhteiskunnassa, jossa tekoälyllä on yhä suurempi rooli.

On vaativaa mutta myös kiinnostavaa elää tällaisena muutosaikana. Suomella on osaamisen, kehittyvien yritysten ja koko uudistuvan yhteiskuntamme kautta kaikki mahdollisuudet olla voittaja myös tekoälyn aikakaudella, aivan kuten olemme menestyneet ja voittaneet vaikeuksia myös edellisinä vuosikymmeninä.

Toivotan kaikille antoisaa ja hyödyllistä teemapäivää. Kiitos.

Elinkeinoministerinä allekirjoitin toissa viikolla Ice Pact -yhteislausuman Washingtonissa Yhdysvaltain kansallisesta turvallisuudesta vastaavan ministeri Kristi Noemin ja Kanadan Yhdysvaltain suurlähettiläs Kristen Hillmanin kanssa. Asiakirja vahvistaa jäänmurtajayhteistyötä maidemme välillä.

Rannikkovartioston päämajassa järjestetyssä tilaisuudessa painotettiin vapaata ja turvallista merenkulkua arktisilla alueilla. Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne ja kasvava meriliikenne korostavat arktisen alueen merkitystä.

Yhdysvallat tarvitsee suorituskykyisen jäänmurtajalaivaston, mutta tällä hetkellä maalla on vain muutama jäänmurtaja, ja alan osaaminen on kuihtunut viime vuosikymmenten aikana. Halpatuotantomaat ovat vallanneet tankkeri- ja rahtialusmarkkinat ja siten hinnoillaan ajaneet monet läntiset telakkayhtiöt sulkemaan ovensa.

Suomella sen sijaan on ainutlaatuista jäänmurtajaosaamista ja maailman johtavia alan yrityksiä. Suurin osa maailmassa toimivista jäänmurtajista on suunniteltu ja rakennettu Suomessa.

Suomessa on useita telakoita, jotka pystyvät rakentamaan jäänmurtajia. Meillä on lisäksi alan suunnitteluosaamista sekä ainutlaatuista jää- ja arktista tutkimusta. Suomen laajempi meriteollisuus, etenkin alan laaja alihankintaverkosto, tukee sekä jäänmurtajien, risteilyalusten että muiden merialusten valmistusta.

Laivanrakennusteollisuus on vuosikymmenten saatossa kehittynyt paikallisesta käsityöstä huipputeknologian alaksi, jolla on nyt globaalia kysyntää.

Tänä päivänä Suomen laivanrakennusteollisuus on keskittynyt muutamalle suurelle telakalle: Meyer Turku, Rauman telakka ja Helsinki Shipyard. Ne rakentavat maailman suurimpia ja teknisesti edistyneimpiä aluksia, mutta niiden menestys ei olisi mahdollista ilman laajaa ja osaavaa alihankintaverkostoa. Verkosto kattaa koko Suomen, ja siihen kuuluu noin 1200 yritystä, joista monet ovat erikoistuneet juuri meriteollisuuden tarpeisiin. Suomen meriteollisuus työllistää yli 30 000 ammattilaista, ja sen vuosittainen liikevaihto on noin 12 miljardia euroa.

Yhdysvalloista tuleva jäänmurtajatilaus tuo Suomeen neljän aluksen valmistuksen. Seitsemän alusta on suunniteltu rakennettaviksi Yhdysvalloissa, mikä sekin tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Usean aluksen rakentaminen vahvistaa Suomen jäänmurtajaosaamista ja vie Suomen meriteollisuutta eteenpäin.

Suomessa osaaminen on juurrutettu useille telakoille ja alihankintaverkosto satoihin yrityksiin. Sen siirtäminen esimerkiksi yksittäisen koulutusohjelman tai yrityskaupan kautta ulkomaille ei edes ole mahdollista.

Viimeisimpiä osoituksia alan menestyksestä on jäänmurtajien lisäksi Turun telakan saama Icon 5 -risteilyaluksen tilaus ja tulevia aluksia koskeva aiesopimus, joka ulottuu pitkälle 2030-luvulle.

Laivanrakennusteollisuus on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuus voi uudistua ja menestyä globaalissa kilpailussa nykypäivänä.

Tulevaisuudessa ala ei ainoastaan säilytä asemaansa – se kasvaa ja kehittyy vastaten kasvaviin tarpeisiin. Lisäksi yhteistyö avaa mahdollisuuksia laajemmin eri turvallisuuskriittisillä teollisuusaloilla. Tällaisia ovat puolustusteollisuuden lisäksi muun muassa kriittiset mineraalit, väestönsuojat sekä erilaiset huipputeknologiat.

Nyt on hyvää myötätuulta. Se kannattaa hyödyntää.

(Mielipidekirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 30.11.2025.)

Laivanrakennusteollisuus on vuosikymmenten saatossa kehittynyt paikallisesta käsityöstä globaaliksi huipputeknologian alaksi.

Laivanrakennus ei ollut vain teollisuutta ‒ se oli osa kansallista identiteettiä. Telakat työllistivät tuhansia, ja niissä kehitettiin teknologioita, jotka loivat perustan nykyiselle meriteollisuudelle. Suomi nousi vähitellen yhdeksi maailman johtavista erikoisalusten rakentajista erityisesti risteilyalusten, jäänmurtajien ja tutkimusalusten saralla.

Tänä päivänä Suomen laivanrakennus on keskittynyt muutamalle suurelle telakalle: Meyer Turku, Rauman telakka ja Helsinki Shipyard. Nämä telakat rakentavat maailman suurimpia ja teknisesti edistyneimpiä aluksia, mutta niiden menestys ei olisi mahdollista ilman laajaa ja osaavaa alihankintaverkostoa. Verkosto kattaa koko Suomen, ja siihen kuuluu noin 1 200 yritystä, joista monet ovat erikoistuneet juuri meriteollisuuden tarpeisiin. Tampereella toimii myös alan merkittäviä yrityksiä, kuten Koja Oy ja Comatec Oy.

Alihankintaverkostoon hajautettu moninainen huippuosaaminen juurruttaa meriteollisuusosaamisen syvästi Suomeen. Sen siirtäminen esimerkiksi yksittäisen yrityskaupan kautta ulkomaille ei ole mahdollista.

Suomen laivanrakennusteollisuus on esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuus voi uudistua ja menestyä globaalissa kilpailussa.

Suomen meriteollisuusala työllistää nyt noin 30 500 henkilöä, ja sen vuosittainen liikevaihto on noin 12 miljardia euroa. Laivanrakennuksen tulevaisuus näyttää valoisalta.

Viimeisimpiä osoituksia alan menestyksestä on Turun telakan saama loistoristeilijän tilaus ja tulevia aluksia koskeva aiesopimus, joka ulottuu pitkälle 2030-luvulle. Toinen esimerkki on äskettäin Yhdysvaltojen kanssa saavutettu yhteisymmärrys 11 jäänmurtajan tilauksesta. Neljä ensimmäistä rakennetaan Suomessa. Seitsemän seuraavaa rakennetaan Yhdysvalloissa, ja suomalaisilla alihankkijoilla on loistavat mahdollisuudet olla mukana myös näiden rakentamisessa.

Tulevaisuudessa ala ei ainoastaan säilytä asemaansa – se kasvaa ja kehittyy vastaten maailmanlaajuisiin tarpeisiin sekä vahvistaa rooliaan osana kansallista identiteettiämme.

(Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 15.10.2025.)

Myllerrys kansainvälisillä markkinoilla avaa uusia mahdollisuuksia. Suomen teknologiapolitiikkaan on kuitenkin otettava strategisempi ote, joka vastaa paremmin ajan haasteisiin.

Maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi talouskasvun edellytyksiä on parannettava kaikin tavoin. Finanssikriisistä saakka jatkuneesta talouden ison kuvan takkuamisesta ja heikosta vireestä on päästävä ulos ja eteenpäin.

Teen seuraavassa joitain nostoja osa-alueista, joihin tulen kiinnittämään erityistä huomiota ministeritaipaleen alkuvaiheilla.

Yritysrahoitusta – aivan tavallisen suomalaisen pienyrittäjän yrityksen rahoituksen edellytyksiä ja olosuhteita – on parannettava. Työsarkaa riittää, oli kyseessä sitten tavallinen yrittäjyys, korkean teknologian startup-yritys tai vaikkapa maatalousyritys. Myös yritystukia on käytävä kriittisesti läpi siten, että niistä syntyy Suomelle paremmin aitoa lisäarvoa.

Yrittäjyydessä on myös muita varsin akuutteja ongelmia, jotka on ratkottava kasvun syntymiseksi. Esimerkiksi keskeneräistä positiivista luottorekisteriä on käytetty vastoin Finanssivalvonnan ohjeita tavalla, joka on vaikeuttanut pienyrittäjien lainansaantia. Rahoitusmarkkinoista vastaavana ministerinä asiaintilan korjaaminen tältä puolen kuuluu itselleni. Myös YEL-järjestelmän korjaaminen on välttämätöntä.

Toisena kokonaisuutena nostan esiin markkinat. Kotimarkkinoiden elinvoimaa on vahvistettava. Lisäksi meidän pitää vielä voimallisemmin hakea ulkomaankauppaa kasvavilta kohdemarkkinoilta, olivat ne sitten perinteisiä markkinoita, joilla on huomattavia kasvunäkymiä, tai uusia markkinoita, esimerkiksi biotaloudessa, puolustusteollisuudessa ja kriittisillä teknologia-aloilla.

Annan esimerkin. Matkustin osana tasavallan presidentin delegaatiota valtiovierailulle Japaniin kesäkuussa juuri ennen ministerivalaa. Japanilla on kolme uhkaa: Pohjois-Korea, mahdollinen uhka Kiinasta sekä mahdollinen uhka Venäjältä. Maassa asuu lähes 130 miljoonaa ihmistä, eikä väestönsuojia ole käytännössä laajamittaisesti. Suomi yrityksineen puolestaan on väestönsuojelun ja sen rakentamisen edelläkävijä maailmassa.

Esimerkkejä on lukuisia muitakin. Kansainvälisen myllerryksen keskellä meidän on pohdittava, mitä maailmalla tarvitaan ja miten Suomi pystyy näihin tarpeisiin vastamaan. Meillä on monia kyvykkyyksiä juuri oikeilla aloilla, mutta näistä kärjistä on saatava leveämpiä menestystarinoita.

Kolmantena nostan teknologiakehityksen, josta on tullut yhä nopeampaa, monialaisempaa, vaikeampaa ja myös politisoituneempaa. Meidän on vahvistettava otettamme teknologiapolitiikassa, etteivät mahdollisuutemme kaadu ainakaan huonoon koordinaatioon. Hyvä esimerkki on strategisemman otteen tarve suhteessa datakeskuksiin. On monta kysymystä energiasta turvallisuusnäkökohtiin, jotka pitää ottaa investoinneissa systemaattisemmin huomioon.

Lopuksi haluan mainita huoltovarmuuden ja energiaturpeen. Maassamme on aivan viime aikoina tapahtunut muutama herätys. Nato-jäsenyys oli niistä yksi, toinen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta irtautuminen. Ajattelen, että turve voi olla seuraava asia, jonka tarpeeseen yhtäkkiä havahdumme.

(Mielipidekirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.7.2025.)

Hallituskauden ja erityisesti kuluneen kevään mittaan lukuisilla paikkakunnilla on saatu tietoja uusista kaavailluista datakeskusinvestoinneista.

Datakeskuksia tarvitaan datanhallinnassa osana modernia yhteiskuntaa. Tätä kaikkea vauhdittaa tekoälyn kiihtyvä käyttöönotto. Sitä paremmalla syyllä asiaa on punnittava huolella, ja kuten julkisuudessa on käyty keskustelua, asiaan liittyy monia näkökulmia.

Energiajärjestelmä on keskeinen tekijä. Datakeskukset ovat melkoisia sähkösyöppöjä, ja monet tulevat Suomeen erityisesti edullisen sähkön vuoksi. Energiajärjestelmämme on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, joka vaatii massiivisia investointeja, ja liityntäkapasiteetti on rajallinen. Kohtuuhintaisen sähkön saanti muulle teollisuudelle ja kotitalouksille on keskeinen kysymys.

Esimerkiksi Ruotsissa asenteet ovat muuttuneet huomattavasti kriittisemmiksi vuosien aikana. Halvan, verotuetun sähkön on kritisoitu johtavan löysyyteen myös energiatehokkuudessa.

Vaikka investoinnin rakentamisvaiheessa on myönteisiä kertavaikutuksia, kylkeen olisi saatava paljon muutakin luomaan aitoa lisäarvoa ja kilpailukykyä Suomen datataloudelle ja siten laajemmin yhteiskunnalle.

Tekoäly ja suurteholaskenta ovat tulevaisuuden työkaluja. Kajaanin uusi eurooppalainen LUMI AI -tekoälytehdas on maailmanluokkaa.

Kun toimitaan Suomen maaperällä, toiminnan hallinnoija ja käyttötarkoitus kiinnostavat. Toimintaan voi ylipäänsä sisältyä tietoturvan ohella eettisiä kysymyksiä.

Kasvava datatalouden ala tarvitsee oman tiekarttansa, jota valtioneuvosto alkaa valmistella. Siinä turvallisuustekijöiden ohella selvitettäisiin esimerkiksi, miten massiivinen sähkönkulutus voi vaikuttaa pidemmän päälle energiamarkkinoihin, sen infrainvestointeihin ja lopulta sähkön hintoihin Suomessa.

Hankkeita olisi hyvä seuloa järjestelmällisesti mieluiten mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja samalla pitää investointihankkeiden iso kuva mielessä.

(Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 11.6.2025.)

Arvoisa puhemies! Me suomalaiset olemme rakentaneet kotimaatamme osaamisella ja ahkeruudella. Yhtenä tärkeänä rakennuspalikkana on tänään käsiteltävä teollisuuspoliittinen selonteko. Selonteossa painottuu hyvin se, että investoinneilla on keskeinen merkitys teollisuudellemme ja sen uudistumiselle, liiketoiminnan arvonlisän kasvattamiselle ja pitkän aikavälin kilpailukyvylle. 

Hallitus on tehnyt ja tekee monipuolisia toimia. Keskeisiä kokonaisuuksia ovat muun muassa luvitusprosessien sujuvoittaminen, suurten teollisten investointien verohyvitys sekä valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi, joka sijoittaa suorilla ja rahastosijoituksilla startup-yrityksiin sekä skaalautuvan kasvun scaleup- ja teollisiin yrityksiin. Hallitus antaa Tesille huomattavasti aikaisempaa suuremman teollisuuspoliittisen tehtävän, johon kuuluu muun muassa kilpailukykyisen korkean arvonlisän toimialojen luominen, teollisen mittakaavan hankkeiden vauhdittaminen ja yksityisen pääoman katalysointi. 

Kohtuuhintainen, toimitusvarma energia ja siten monipuolinen energiajärjestelmämme on Suomen teollisuuden ja koko kansantalouden kulmakiviä. Menestyvä sinivalkoinen teollisuus synnyttää hyvinvointiyhteiskuntaa rahoittavia uusia työpaikkoja. On hyvin merkityksellistä, että Suomessa on puhdasta energiaa ja teollisuutta ja että yrityksemme hyödyntävät bio- ja kiertotalouden mahdollisuudet ja tarjoavat ratkaisuja maihin, joissa osaamisellamme on kysyntää ja ympäristötoimilla suurinta vaikuttavuutta. 

Perussuomalaiset näkevät, että kilpailukykyiset energia- ja logistiikkakustannukset ovat teollisuudellemme välttämättömyys. Mikäli emme huolehdi teollisuuden suotuisista edellytyksistä, teollisuus katoaa käsistämme tai siirtyy muualle. Suomalainen teknologia ja tehtaanpiippu ovat mitä parhainta ilmastopolitiikkaa. Selonteon painopistealue on turvata hyvin toimivat logistiset yhteydet ja infrastruktuuri teollisen toiminnan kehittämiselle ja eri puolilla maata sijaitsevien resurssien täysipainoiselle hyödyntämiselle. 

Arvoisa puhemies! Kuten selonteossa tuodaan esiin ja kuten ministeri hyvin luonnehti, teollisuuspolitiikka elää ajassa. Viimeaikaiset kriisit sekä pitempiaikaiset kehityskulut, kuten digitalisaatio ja erityisesti geopoliittisten jännitteiden kasvu, ovat muuttaneet voimakkaasti talouden toimintaympäristöä. 

Markkinoiden avoimuutta painottavan politiikan rooli on pienentynyt, huolestuttavastikin, valtiontukien ja protektionismin lisääntyessä. Suomi pienenä kansantaloutena sekä tiukassa julkisen talouden tilanteessa ei voi toimia kuten monet suuremmat valtiot. Sen sijaan korostamme kasvun hakemista korkealla osaamisella, laadulla ja luotettavuudella. 

EU:n tulee edistää teollisuuden uudistumista ja samalla jättää riittävästi tilaa teknologisille innovaatioille sekä pyrkiä kaiken keskellä vaalimaan toimivia sisämarkkinoita ja kilpailupolitiikkaa. Monessa mielessä EU on jäänyt takamatkalle, ja aiemmin tehty sääntely on haitannut innovatiivisten yritysten toimintaedellytyksiä. 

Tässä ajassa korostuu yleisestikin kansallisen edun asettaminen talous- ja elinkeinopolitiikan perustaksi. Painopisteinä ovat nousseet paitsi omavaraisuus ja toimitusvarmuus myös interventionistiset politiikkatoimet, joilla pyritään entistä selvemmin niin sanotusti vetämään kotiinpäin. Investointeja tarkastellaan yhä enenevissä määrin geopolitiikan ja turvallisuuden näkökulmista. Onkin välttämätöntä, että erityisesti huoltovarmuuden kannalta tärkeitä toimintoja sekä merkittäviä tuotantotekijöitä tarkastellaan tästä näkökulmasta kriittisesti. 

Hyvät edustajat! Näissä vaativissa olosuhteissa suomalaisella teollisuudella on kuitenkin huomattavan paljon tarjottavaa. Vahva osaamispohja yhdistettynä laadukkaaseen tutkimus- ja teknologiainfrastruktuuriin on valttikorttejamme. Nato-jäsenyys puolestaan luo uusia mahdollisuuksia huipputason puolustus- ja teknologiateollisuudellemme. Meillä on vahvaa osaamista useissa murrosteknologioissa, kuten mikroelektroniikassa, kvanttiteknologioissa, langattomissa tietoverkoissa, suurteholaskennassa ja tekoälyssä sekä uusien materiaalien, bioteknologian sekä energiateknologioiden aloilla. Monet näistä teknologisista murroksista ovat nopeita, tapahtuvat samanaikaisesti ja vieläpä toisiinsa yhdistyen. Teknologian käytön ja kansainvälisen kaupan politisoituminen ja blokkiutuminen lisää haasteita ja myös teollisuus- ja teknologiapolitiikan koordinaation tarvetta. 

Tuoreet selvitykset kertovat, että suuret suomalaisyritykset näkevät toimintaympäristössään jälleen orastavia positiivisia merkkejä ja kysynnän virkoamista niin kotimaassa kuin ulkomailla. Valitettavasti tummia pilviä on, kuten maailmaa ravistelleet tullitoimet viimeisen viikon aikana. 

Perussuomalaiset katsovat, että annettu teollisuuspoliittinen selonteko on onnistunut ja auttaa vastaamaan haasteisiin ja moniin mahdollisuuksiin. — Kiitos.  

Pankkihuijauksista on tullut raadollista todellisuutta lukuisille suomalaisille. Finanssialan mukaan suomalaisilta yritettiin viime vuonna huijata varoja yli 107 miljoonan euron edestä. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan tästä alle puolet – reilut 44 miljoonaa euroa.

Kyseessä on kansainvälinen ja nopeasti pahentunut ilmiö. Finanssialan selvityksen mukaan tietojenkalasteluhuijausten määrä kasvoi viime vuonna kokonaiset 161 prosenttia. Uhrit ovat tyypillisimmin ikäihmisiä, mutta yhä enenevissä määrin myös nuoria ja keski-ikäisiä huijataan. Huijausmenetelmät ovat yhä kehittyneempiä ja uhkaavat yhä laajempaa käyttäjäkuntaa.

Asetelma vaikuttaa sinänsä jopa nurinkuriselta: rahanpesusääntely on tehnyt tilien avaamisesta ja käteisen tallettamisesta entistä valvotumpaa, mutta tililtä ulosmaksamisessa ei ole riittävän jykeviä kontrollitoimenpiteitä huijausten estämiseksi.

Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen vaati Helsingin Sanomissa 23.2. pankkeja vastuuseen ja tehostamaan asiakkaidensa tietoturvaa.

Asia on ollut esillä myös johtamassani talousvaliokunnassa sekä eduskunnan pankkivaltuustossa, jonka jäsen myös olen. Syksyllä käsittelimme valiokunnassa myös verkkopankkihäiriöitä.

Tuleva EU:n maksupalvelusääntely siirtää näillä näkymin entistä selvemmin vastuuta pankeille, ainakin tapauksissa, jotka eivät johdu asiakkaan itsensä selvästä huolimattomuudesta. Sääntelyn neuvottelussa ja toimeenpanossa tulee tosin vielä kestämään aikaa. Sitä ennen olisi löydettävä toimivia kansallisia keinoja tämän nopeasti laajenevan ongelman kitkemiseksi.

Pankeilta on vaadittava voimakkaampia toimia. Paremmalla tietojenvaihdolla pankkien välillä pystyisi ennaltaehkäisemään huijauksia. Yksi pohdinnan arvoinen keino voisi olla pankkitilien oletusarvoisten maksuliikennerajoituksien tiukentaminen, jolloin esimerkiksi ulkomaille tehtävät tai poikkeuksellisen suuret tilisiirrot eivät onnistuisi, ellei niille olisi erikseen antanut ennalta lupaa.

(Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 5.3.2025.)

Rajaturvallisuutta vahvistetaan ja maahanmuuttopolitiikan sääntöjä tiukennetaan lieveilmiöiden torjumiseksi.

Eduskunta äänesti kesällä voimaan rajaturvallisuuslain, jolla torjumme turvapaikanhakijoiden käyttämistä maamme painostamiseen.

Kaukonäköisyys on viisautta, ja hallitus onkin sisäministeri Mari Rantasen (ps.) johdolla lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen lain voimassaolon jatkamiseksi. ”Suomi ei aio jatkossakaan sallia ulkorajallaan välineellistetyn maahantulon väylää Eurooppaan”, ministeri totesi.

Laki itsessään on lähettänyt ennaltaehkäisevän viestin. Tilannetta, jossa tulijat käännytettäisiin rajalta mutta he eivät pääsisi palaamaan, ei ole syntynyt.

Välineellistetyn maahantulon uhka itärajalla jatkuu silti korkeana. Turvallisuustilanne rajalla on ollut vakaa, mutta taustalla on jännitteitä. Lain voimassaolon jatkamisella varmistetaan rajaviranomaisille riittävät toimivaltuudet toimia tehokkaasti, jos tilanne muuttuu.

Sisäministeriö on myös valmistellut esityksen niin kutsutun rajamenettelyn käyttöönotosta ja täysimääräisestä hyödyntämisestä. Kun tavanomaisessa turvapaikkakäsittelyssä hakijoilla on mahdollisuus vapaasti liikkua Suomessa tai Suomesta muualle EU-alueelle, rajamenettelyssä on oleskeltava rajalla tai sen lähellä. Tämä mahdollistaa myös sen, että kielteisen päätöksen saaneet voidaan palauttaa nopeammin. Menettelyä voitaisiin käyttää esimerkiksi uusintahakemuksiin tai hakijoihin, joiden voidaan katsoa olevan vaaraksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.

Hallitus vaalii sisäistä turvallisuutta myös maahanmuuttopolitiikan keinoin. Pysyvän oleskeluluvan ehtoja tiukennetaan nostamalla yhtäjaksoisen oleskelun vaatimus neljästä vuodesta kuuteen. Edellytyksenä on lisäksi riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria. Tilapäisen suojelun pohjalta myönnetyt oleskeluluvat ovat jatkossa aina tilapäisiä nimensäkin mukaisesti.

Pysyvän oleskeluluvan voisi yhä saada neljän vuoden jälkeen täyttämällä yhden kolmesta lisäedellytyksestä: 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto kahden vuoden työhistorian kera sekä erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito kolmen vuoden työhistorian kera. Hakijalla saisi olla enintään kolme kuukautta turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotulotukeen.

Suomen kansalaisuus nostetaan sille kuuluvaan arvoon. Vaadittavaa asumisaikaa on jo nostettu merkittävästi, ja nyt nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan ja henkilöllisyyden selvittämisen sekä kansallisen turvallisuuden merkitystä korostetaan. Oma toimeentulo saa suuremman painoarvon arvioinnissa, eikä tukien varassa eläminen enää täyttäisi tätä edellytystä. Kansalaisuus ei ole automaatio, vaan sen edellytys on onnistunut sopeutuminen, yhteiskuntamme sääntöjen noudattaminen ja työnteko.

(Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 23.2.2025.)