Hallitus myös korjaa turvapaikkapolitiikan virheitä ja huolehtii, että jatkossa maahanmuutto on paremmin julkistaloutta vahvistavaa.
Kuluneen vuoden tärkeimpiin eduskuntatyössä saavutettuihin virstanpylväisiin kuuluu rajaturvallisuuslain uudistaminen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Lakiesityksen hyväksymiseen kiireellisesti tarvittiin peräti 5/6-enemmistö, mikä lopulta toteutuikin niukasti luvuin 167‒31. Lailla pyritään varautumaan maahantulon välineellistämiseen sekä torjumaan Suomeen kohdistettua painostamista. Tarkoituksena on nimenomaan vastata Venäjän hybridiuhkaan.
Viime kaudella rajavartiolakia uudistettiin jo siten, että rajanylityspaikkoja voidaan esimerkiksi välineellistetyn maahantulon kaltaisessa poikkeustilanteessa sulkea ja kansainvälisen suojelun haku keskittää yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan. Uudistus oli välttämätön mutta ei vielä sinänsä riittävä.
Uudessa, nyt voimassa olevassa laissa, säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvosto voi tilapäisesti ja yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa päättää rajoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamista kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Hybridivaikuttamisen välineenä olevan maahantulijan maahanpääsy voidaan estää välineellistetyn maahantulon vakavissa tilanteissa. Rajaturvallisuuslaki on nimensä mukaisesti turvallisuuspolitiikkaa.
Varsinaisen maahanmuuttopolitiikan saralla hallitus estää lukuisin eri tavoin turvapaikkamenettelyn väärinkäytöksiä. Ennestään aivan liian heppoisia kansalaisuusvaatimuksia tiukennetaan tuntuvasti. Hallitus on pidentänyt kansalaisuuteen vaadittavaa asumisaikaa viidestä vuodesta kahdeksaan täsmentäen samalla asumisajan määritelmää sekä tiukentaa nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä ja ottaa käyttöön kansalaisuuskokeen. Kansalaisuuteen sisältyy hyvin merkittäviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Sen on oltava palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, ei liukuhihnatavaraa.
Samalla hallitus edistää julkistaloutta aidosti vahvistavaa työperäistä maahanmuuttoa. Painopisteenä ovat korkeakoulutetut sekä työntekijät työvoimapula-aloilla. Hallitus nopeuttaa tällaisen maahanmuuton lupaprosesseja ja ottaa käyttöön kohdemaamallin erityisille osaajaryhmille. Hyvin kohdennettuina nämä kanavat voivat olla hyödyllisiä, tosin huomiota on kiinnitettävä laadun todentamiseen, sillä hakemusten kirjo on kovin laaja.
Hallitus myös valmistelee lakimuutosta, jotta Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneille, kotimaisen kielen hallitseville maahanmuuttajille voitaisiin myöntää pysyvä oleskelulupa hakemuksesta.
Tarkennuksia kuitenkin tarvitaan työperäiseen maahanmuuttoon väärinkäytösten estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että se olisi kannattavampaa julkisen talouden kannalta. Hallitus on esittänyt, että työntekijän tulisi jatkossa saada työstään vähintään 1600 euron kuukausipalkkaa, mikä turvaa toisaalta myös työntekijän asemaa. Työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuutta korotetaan.
Muutoksilla korjataan pitkään jatkuneita avokätisen turvapaikkapolitiikan ja yleisemmin maahanmuuttopolitiikan virheitä.
(Mielipidekirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 7.10.2024.)