Hallituskauden ja erityisesti kuluneen kevään mittaan lukuisilla paikkakunnilla on saatu tietoja uusista kaavailluista datakeskusinvestoinneista.
Datakeskuksia tarvitaan datanhallinnassa osana modernia yhteiskuntaa. Tätä kaikkea vauhdittaa tekoälyn kiihtyvä käyttöönotto. Sitä paremmalla syyllä asiaa on punnittava huolella, ja kuten julkisuudessa on käyty keskustelua, asiaan liittyy monia näkökulmia.
Energiajärjestelmä on keskeinen tekijä. Datakeskukset ovat melkoisia sähkösyöppöjä, ja monet tulevat Suomeen erityisesti edullisen sähkön vuoksi. Energiajärjestelmämme on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, joka vaatii massiivisia investointeja, ja liityntäkapasiteetti on rajallinen. Kohtuuhintaisen sähkön saanti muulle teollisuudelle ja kotitalouksille on keskeinen kysymys.
Esimerkiksi Ruotsissa asenteet ovat muuttuneet huomattavasti kriittisemmiksi vuosien aikana. Halvan, verotuetun sähkön on kritisoitu johtavan löysyyteen myös energiatehokkuudessa.
Vaikka investoinnin rakentamisvaiheessa on myönteisiä kertavaikutuksia, kylkeen olisi saatava paljon muutakin luomaan aitoa lisäarvoa ja kilpailukykyä Suomen datataloudelle ja siten laajemmin yhteiskunnalle.
Tekoäly ja suurteholaskenta ovat tulevaisuuden työkaluja. Kajaanin uusi eurooppalainen LUMI AI -tekoälytehdas on maailmanluokkaa.
Kun toimitaan Suomen maaperällä, toiminnan hallinnoija ja käyttötarkoitus kiinnostavat. Toimintaan voi ylipäänsä sisältyä tietoturvan ohella eettisiä kysymyksiä.
Kasvava datatalouden ala tarvitsee oman tiekarttansa, jota valtioneuvosto alkaa valmistella. Siinä turvallisuustekijöiden ohella selvitettäisiin esimerkiksi, miten massiivinen sähkönkulutus voi vaikuttaa pidemmän päälle energiamarkkinoihin, sen infrainvestointeihin ja lopulta sähkön hintoihin Suomessa.
Hankkeita olisi hyvä seuloa järjestelmällisesti mieluiten mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja samalla pitää investointihankkeiden iso kuva mielessä.
(Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 11.6.2025.)