Rajaturvallisuutta vahvistetaan ja maahanmuuttopolitiikan sääntöjä tiukennetaan lieveilmiöiden torjumiseksi.
Eduskunta äänesti kesällä voimaan rajaturvallisuuslain, jolla torjumme turvapaikanhakijoiden käyttämistä maamme painostamiseen.
Kaukonäköisyys on viisautta, ja hallitus onkin sisäministeri Mari Rantasen (ps.) johdolla lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen lain voimassaolon jatkamiseksi. ”Suomi ei aio jatkossakaan sallia ulkorajallaan välineellistetyn maahantulon väylää Eurooppaan”, ministeri totesi.
Laki itsessään on lähettänyt ennaltaehkäisevän viestin. Tilannetta, jossa tulijat käännytettäisiin rajalta mutta he eivät pääsisi palaamaan, ei ole syntynyt.
Välineellistetyn maahantulon uhka itärajalla jatkuu silti korkeana. Turvallisuustilanne rajalla on ollut vakaa, mutta taustalla on jännitteitä. Lain voimassaolon jatkamisella varmistetaan rajaviranomaisille riittävät toimivaltuudet toimia tehokkaasti, jos tilanne muuttuu.
Sisäministeriö on myös valmistellut esityksen niin kutsutun rajamenettelyn käyttöönotosta ja täysimääräisestä hyödyntämisestä. Kun tavanomaisessa turvapaikkakäsittelyssä hakijoilla on mahdollisuus vapaasti liikkua Suomessa tai Suomesta muualle EU-alueelle, rajamenettelyssä on oleskeltava rajalla tai sen lähellä. Tämä mahdollistaa myös sen, että kielteisen päätöksen saaneet voidaan palauttaa nopeammin. Menettelyä voitaisiin käyttää esimerkiksi uusintahakemuksiin tai hakijoihin, joiden voidaan katsoa olevan vaaraksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.
Hallitus vaalii sisäistä turvallisuutta myös maahanmuuttopolitiikan keinoin. Pysyvän oleskeluluvan ehtoja tiukennetaan nostamalla yhtäjaksoisen oleskelun vaatimus neljästä vuodesta kuuteen. Edellytyksenä on lisäksi riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria. Tilapäisen suojelun pohjalta myönnetyt oleskeluluvat ovat jatkossa aina tilapäisiä nimensäkin mukaisesti.
Pysyvän oleskeluluvan voisi yhä saada neljän vuoden jälkeen täyttämällä yhden kolmesta lisäedellytyksestä: 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto kahden vuoden työhistorian kera sekä erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito kolmen vuoden työhistorian kera. Hakijalla saisi olla enintään kolme kuukautta turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotulotukeen.
Suomen kansalaisuus nostetaan sille kuuluvaan arvoon. Vaadittavaa asumisaikaa on jo nostettu merkittävästi, ja nyt nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan ja henkilöllisyyden selvittämisen sekä kansallisen turvallisuuden merkitystä korostetaan. Oma toimeentulo saa suuremman painoarvon arvioinnissa, eikä tukien varassa eläminen enää täyttäisi tätä edellytystä. Kansalaisuus ei ole automaatio, vaan sen edellytys on onnistunut sopeutuminen, yhteiskuntamme sääntöjen noudattaminen ja työnteko.
(Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 23.2.2025.)