Arvoisat tekoälystä kiinnostuneet kuulijat,
Kirjailija Kurt Vonnegutin esikoisromaani oli vuonna 1952 julkaistu Sähköpiano (Player Piano ‒ America in the Coming Age of Electronics). Se on dystooppinen kuvaus koneiden hallitsemasta tulevaisuuden Amerikasta, jossa koneet ovat sekä vieneet ihmisiltä työt että tekevät näitä koskevia päätöksiä byrokraattisesti.
Kyse on satiirista, mutta kirjaa voi lähestyä myös nykypäivän näkökulmasta. Kirjan teemat ovat tunnistettavia nykylukijalle, mutta jos niitä silmäilee ennustuksina, moni asia on mennyt toisin.
Sähköpianossa tehtaat toimivat paljon vähemmällä työvoimalla kuin tänä päivänä, mutta palvelusektori melkein kumisee poissaolollaan. Yksi supertietokone pyörittää suurelta osin yhteiskuntaa, mutta on epäselvää, onko tekoälyä olemassa niin kuin me sen hahmotamme.
On muistettava, että kirja on kirjoitettu yli 70 vuotta sitten aikana, jolloin massatuotanto oli näyttänyt mahtinsa, mutta varsinainen automaatio oli vasta insinöörien ja tieteiskirjailijoiden mielikuvituksessa.
Ei ihmekään, jos kirjan sivuille maalattu tulevaisuudennäkymä on toispuoleinen. Jos vertaamme tätä nykyhetkeen ja tekoälyyn, niin näemmekö me tekoäly-yhteiskunnan tässä hetkessä, vuosien päässä vai vasta vuosikymmenten päässä? Olemmeko jo melko pitkällä, jos katsomme taaksepäin tekoälytutkimuksen vuosikymmenten pituista kehityskaarta ja internetin syntyä, vai pitäisikö todellinen ajanlasku aloittaa vasta ns. ”ChatGPT-hetkestä”, joka oli hieman yli kolme vuotta sitten?
Jos katsomme taaksepäin tuon kolme vuotta, vaikuttaa siltä, että generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen tuottavasti on vaikeampaa kuin miltä se aluksi näytti. Toisaalta osin juuri tämän vuoksi meidän on helppo todeta, että olemme tekoälyn kehityksessä vasta alkuvaiheessa. Ja eteenpäin katsottaessa tekoälyn potentiaali ja merkitys näyttäytyy suurena.
Ehkä klisee pitää paikkansa: tekoälyn lyhyen aikavälin vaikutukset yliarvioidaan, mutta pitkän aikavälin vaikutukset aliarvioidaan. Tai että on tapana ajatella lineaarisesti ja siten aliarvioida eksponentiaalista kehityskulkua.
Uskon, että tekoälyn avulla Suomesta voidaan tehdä parempi maa. Oli miten oli, vaikuttaa selvältä, että tekoälyllä on perustavanlaatuinen vaikutus tänään ja tulevaisuudessa.
Työ- ja elinkeinoministeriö tekee osaltaan työtä sen eteen, että tekoälyn potentiaali saadaan mahdollisimman hyvin hyödyksi. Tähän liittyen haluan puhua erityisesti kolmesta kokonaisuudesta: tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, tekoälyn kaupallistamisesta, ja sanasen sääntelystä.
Tutkijat ovat laajalti yksimielisiä siitä, että talouden ja tuottavuuden kasvu perustuu innovaatioihin ja yhteistyöhön. Tutkimus ja kehittäminen sekä laajemmin osaaminen ja uusi tieto ovat keskeisiä innovaatioiden ja tuottavuuden osatekijöitä. Pääministeri Petteri Orpon hallitus haastaakin Suomea rohkeuteen ja riskinottoon kannustamalla suomalaisia toimijoita tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta uusiin innovaatioihin, uudistumiseen ja kansainvälisille markkinoille. Tätä tukeakseen hallitus investoi merkittävästi T&K-rahoitukseen aikana, jolloin kaikesta muusta säästetään.
Hallituksen tämän vuoden valtion talousarvion esityksessä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus (T&K-rahoitus) on yhteensä noin 3,2 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 255 miljoonan euron kasvua verrattuna vuodelle 2025 budjetoituun kokonaissummaan. Valtaosa kilpaillusta T&K-rahoituksesta kohdistetaan Business Finlandin kautta kasvuyrityksille niiden pitkän aikavälin kasvun ja uudistumiskyvyn vahvistamiseksi. Business Finlandin T&K-toimintaan kohdennettu valtuus nousee yli 100 miljoonalla eurolla. Myöntövaltuuden johdonmukaiset ja pitkäjänteiset lisäykset yritysten T&K-toimintaan luovat hyvät edellytykset uuden strategian onnistumiselle.
Viime vuonna hyväksytyn valtion T&K-rahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman mukaisesti T&K-rahoitusta on kohdennettu tunnistettuihin aukkokohtiin: yritysten T&K-toimintaan, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöhön, osaamiseen, tutkimusinfrastruktuureihin sekä eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Meidän ei pidä ottaa kaikkea irti pelkästään näistä euroista, vaan erityisesti siitä pitkäjänteisyydestä ja ennakoitavuudesta, jota olemme pystyneet TKI-järjestelmään tuomaan.
Konkreettisia julkisvetoisia ilmentymiä houkuttelevuudesta, jota olemme pystyneet luomaan, ovat mm. LUMI-supertietokone ja tuleva LUMI-tekoälytehdas, joka yhdistää laskentatehon, datan ja osaamisen, sekä viime vuonna perustettu Suomen ELLIS-instituutti, joka on eurooppalaisen ELLIS-tekoälytutkimusverkoston toinen instituutti.
9. päivä tammikuuta pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto linjasi kansallisista TKI-politiikan ja -toiminnan strategisista valinnoista. Niillä vahvistetaan kestävää kasvua, talouden ja yhteiskunnan uudistumista ja samalla kokonaisturvallisuutta. Valinnat selkeyttävät eri hallinnonaloille ja toimijoille TKI-toiminnan kehittämisen ja suuntaamisen tarpeita. Tarkoitus on vahvistaa kansallista TKI-politiikkaa ja viestiä Suomen painopisteistä myös aiempaa vahvemmin kansainvälisille kumppaneille.
Tekoäly on läsnä kaikissa näistä strategisista valinnoista, mm. datassa ja datapohjaisessa arvonluonnissa sekä murrosteknologioissa. Valintojen avulla valtio pystyy edistämään strategisten teknologiatoimialojen kehitystä ja menestymistä. Menestyminen huippualoilla luo Suomelle lisäarvoa, kasvua ja kilpailukykyä, ja se on pääsylippu strategiseen yhteistyöhön muiden teknologisten huippumaiden kanssa. Kohdentamalla valtion TKI-toimijoiden panoksia yhteisiin strategisiin valintoihin valtio vivuttaa panosten tuottavuutta ja samalla mahdollistaa yrityksille valintojen huomioimisen omassa toiminnassaan.
Pidän tärkeänä, että kunnianhimoisesti lähdemme yhdessä viemään näitä valintoja eteenpäin poikkihallinnollisessa yhteistyössä yhdessä sidosryhmien kanssa. Emme onnistu vain valtion toimenpiteillä ja rahoituksella vaan on välttämätöntä, että saamme yritykset ja yksityisen sektorin investoimaan T&K-toimintaan.
Vaikka yritykset ovat julkisestikin sitoutuneet T&K-toimintansa lisäämiseen vastineena valtion T&K-rahoituksen kasvuun, on tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevien yritysten joukko kaikenkokoisissa yrityksissä edelleen kapea ja keskittyy tietyille aloille. T&K-rahoituksen avulla pyrimme edistämään houkuttelevaa toimintaympäristöä, jossa niin kotimaisten kuin ulkomaisten yritysten investoinnit kasvavat, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyö kukoistaa ja laadukkaalla, kunnianhimoisella tutkimuksella luomme vahvan pohjan tulevaisuuden osaamiselle.
Pelkkä T&K-rahoituksen lisääminen ei tietenkään riitä. Uusien ratkaisujen kaupallistaminen ja skaalautuminen globaaliksi liiketoiminnaksi on välttämätöntä.
Maailmaa nopeasti muuttavien teknologioiden yhteinen piirre on niiden nopea skaalautuvuus. Yhtenä haasteena on uusien teknologioiden saaminen laajamittaiseen kaupalliseen käyttöön. Kansallisilla vahvuusalueillamme onkin panostettava määrätietoisesti siihen, että saadaan aiempaa tehokkaammin ja nopeammin synnytettyä kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa.
Kaupallistamisessa onnistuaksemme vahvistamme TEM:n hallinnonalan yhtiöiden ja virastojen – Business Finlandin, Tesin, Finnveran, VTT:n, Geologian tutkimuskeskuksen ja Lääkekehityskeskuksen sekä elinvoimakeskusten – yhteistyötä elinkeinojen uudistamisen ja kestävän kasvun aikaansaamiseksi. Tavoittelemme start up- ja kasvuyritysten kasvamista globaaleiksi alansa menestyjiksi, maailman top kolmoseen.
Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on viime aikoina tehnyt uusitun strategiansa mukaisesti sijoituksia, jotka kohdistuvat myös tekoälyyn. Marraskuussa Nokia ja NestAI julkistivat strategisen kumppanuuden ja Nokia ja Tesi kertoivat sijoittavansa yhdessä NestAI:hin 100 miljoonaa euroa fyysisen tekoälyn kehityksen vauhdittamiseksi.
NestAI on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista fyysisen tekoälyn laboratorioista, ja se kehittää uuden sukupolven tekoälyä miehittämättömiin ajoneuvoihin, autonomisiin operaatioihin sekä johtamis- ja ohjausjärjestelmiin (C2) logistiikan, tarkastuksen, valvonnan, turvallisuuden ja puolustuksen aloilla.
Syyskuussa Tesi teki ensisijoituksensa suomalaiseen AI-pilvipalveluyritys Verdaan, joka julkisti 55 miljoonan euron rahoituskierroksen. Tekoälypohjaisten sovelluksien vaatima laskentakapasiteetti on kasvanut vauhdilla viime vuosina, ja sen räjähdysmäisen kasvun odotetaan jatkuvan vielä vuosia tulevaisuuteen. Verda, joka tunnettiin aiemmin nimellä DataCrunch, kehittää ja tarjoaa grafiikkapiireihin perustuvaa GPU-pilvipalvelua, jolla kehitetään, koulutetaan ja suoritetaan tekoälymalleja.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat kohdistavat yhteistä tekemistään aikaisempaa systemaattisemmin valikoiduille strategisille alueille – toimialoille, osaamiskeskittymiin ja kasvualoille. Nämä sisältävät valmistavan teollisuuden, korkean jalostusarvon skaalautuvat palvelut, datan ja aineettoman arvonluonnin sekä puhtaan ja digitaalisen siirtymän.
Strategisia alueita on laaja joukko. Niihin sisältyvät murrokselliset teknologiat, kuten tekoäly.
Lopuksi haluaisin sanoa sanasen sääntelystä.
Suomen EU-ennakkovaikuttamisen yksi painopiste on sääntelyn yksinkertaistaminen ja toimeenpanon tehostaminen. Lainsäädännön yksinkertaistaminen vahvistaa EU:n strategista kilpailukykyä. Euroopan komissio pyrkiikin vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa 25 prosentilla ja pk-yrityksille 35 prosentilla toimikautensa loppuun mennessä.
Suomen tavoitteena on selkeämpi ja vähäisempi EU-sääntely. Suomi tukee komission tavoitteita sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi.
Komissio on antanut sarjan eri hallinnonalojen lainsäädäntöehdotuksia, joilla EU-sääntelyä yksinkertaistetaan ja hallinnollista taakka kevennetään. Lainsäädäntöehdotuksia kutsutaan niin sanotuiksi omnibus-paketeiksi.
Marraskuussa annettiin omnibus-ehdotukset digi- ja tekoälylainsäädännöstä. Lisäksi komissio suunnittelee uutta ehdotusta, ns. Digital Fitness Check eli digitaalinen toimivuustarkastelu. Siinä on tarkoitus tarkastella eri sääntöjen vuorovaikutusta ja niiden kumulatiivisia vaikutuksia yrityksiin. Komissiolla on auki tähän tulevaan ehdotukseen liittyen kuuleminen maaliskuun 11. päivään saakka.
Katsomme, että komission omnibus-ehdotukset pääosin voivat yhdenmukaistaa sääntelyä, edistää digitalisaatiota ja keventää hallinnollista EU-sääntelystä koituvaa taakkaa erityisesti yrityksille. Samanaikaisesti on tärkeää pyrkiä löytämään vielä lisää tällaisia ehdotuksia ja keinoja. Sääntely-ympäristö on tekoälyynkin liittyen yrityksille niin monimutkainen ja vaativa, että sitä pitää yksinkertaistaa ja vaatimuksia keventää.
Kuten alussa sanoin, tekoälyn vaikutukset kasvavat koko ajan ja on syytä olettaa, että tekoäly tulee muokkaamaan suomalaista yhteiskuntaa perustavanlaatuisesti, kuten se tulee muokkaamaan koko maailmaa. Mutta ensisijassa voimme varautua tähän muutokseen olemalla mukana toteuttamassa sitä ja siitä hyödyt keräten. Sääntely on vain yksi työkalu työkalupakissamme.
Alussa viittasin Kurt Vonnegutin Sähköpiano-romaaniin. Tänä päivänä voidaan kyllä todeta, että todellisuus on tarua ihmeellisempää.
Tarvitsemme tulevaisuudessakin satiiria ja hyvää kirjallisuutta, ja tämä tapahtuu yhteiskunnassa, jossa tekoälyllä on yhä suurempi rooli.
On vaativaa mutta myös kiinnostavaa elää tällaisena muutosaikana. Suomella on osaamisen, kehittyvien yritysten ja koko uudistuvan yhteiskuntamme kautta kaikki mahdollisuudet olla voittaja myös tekoälyn aikakaudella, aivan kuten olemme menestyneet ja voittaneet vaikeuksia myös edellisinä vuosikymmeninä.
Toivotan kaikille antoisaa ja hyödyllistä teemapäivää. Kiitos.