Suomen on varauduttava monenlaisiin turvallisuusuhkiin

Turvallisuuspoliittisen asemamme vahvistamiseen tarvitaan Nato-jäsenyys sekä kiireellisesti hätätilapykälät hybridihyökkäysten varalta.

Muutos Suomen turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on käynyt selväksi viimeistään nyt. Tärkein ratkaisu koskee liittymistä puolustusliitto Natoon. Olen itse kannattanut jäsenyyttä pitkään, ja Suomen on pyrittävä määrätietoisesti jäseneksi turvatakuiden piiriin, sillä aikaikkuna voi olla rajallinen. Samalla on jatkettava muita välttämättömiä toimia, kuten huolehdittava huoltovarmuudesta ja vahvistettava kansallista puolustuskykyä entisestään.

Puolustuspoliittisten ratkaisujen lisäksi varautumista monenlaisiin hybridiuhkiin on kiirehdittävä lähiaikojen riskien varalta. Konkreettisimmillaan ne voivat tarkoittaa viime syksynä nähdyn siirtolaiskriisin kaltaista tilannetta, kun Valko-Venäjä kohdisti aggressiivista vaikuttamista Puolan ja Liettuan rajoille käyttäen välineenä laittomasti EU:n alueelle pyrkiviä siirtolaisia. Operaation tavoitteena oli mitä ilmeisimmin pyrkiä aiheuttamaan sekasortoa Eurooppaan ennen hyökkäystä Ukrainaan.

Mitä tapahtuisi, jos vastaava tilanne syntyisi Suomen ulkorajalla? Ministerit ovat kerta toisensa jälkeen todenneet, että Suomessa on varauduttu laajamittaiseen maahantuloon monin tavoin. Samalla hallituksen piiristä on kuitenkin korostettu, että Suomen on noudatettava kansainvälisiä sopimuksia niin, että turvapaikkahakemuksen jättämiseen on oikeus.

Tulkinnanvaraisuus tässä kriittisessä asiassa on ongelma, sillä maahanmuuttoa vihamielisiin tarkoituksiin välineellistävä valtiollinen toiminta on yksiselitteisesti estettävä. Nykyistä lainsäädäntöä noudattaen turvapaikkaa hakevat otetaan turvapaikkakäsittelyyn valitusprosessikierteineen, mikä olisi kestämätön tilanne.

Menettelyjen on joustettava tilanteessa, jossa laitonta siirtolaisuutta käytetään hyväksi hybridihyökkäyksessä. Selvintä olisi luoda hätätilamenettelyn perusteella kansallinen laki, jolla voidaan poikkeustilanteessa keskeyttää laajamittainen turvapaikkahakemusten vastaanotto kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaamiseksi.

Hybridihyökkäyksen estämiseksi tarvitaan konkreettisia ja ennen kaikkea ripeitä lakiuudistuksia, sillä mahdollisesti nopeastikin eskaloituvat tilanteet eivät odota. Rajat on pystyttävä suojaamaan masinoidulta massasiirtolaisuudelta, sillä muutoin tilanne luo edellytykset juuri sille turvallisuustilanteemme epävakauttamiselle, jota toinen osapuoli hakee.

Valmiuslain uudistaminen on juuri käynnistynyt, mutta tämä on kokonaisuutena kovin pitkä prosessi. ”Maailma tapahtumineen ei kuitenkaan välttämättä odota, että saamme valmiutemme ja lakimme kaikessa rauhassa kuntoon. Kaikissa asioissa ei ole viisautta kiiruhtaa hitaasti”, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuessaan valtiopäivien avajaisissa ja muistutti perään siitäkin, että ”ihmisoikeuskeskeisyyttä on myös omien kansalaisten varjelu pahalta”.

On realistisesti varauduttava siihen, että turvallisuuttamme voidaan koetella laajalla keinovalikoimalla. Tarvitsemme pidäkkeeksi sekä vahvaa puolustuspoliittista selkänojaa että lainsäädännön haavoittuvaisuuksien ripeää paikkaamista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *