Valtiontukikilpailu myllertää markkinoita

Realismia kuitenkin on se, että paluuta vanhaan tuskin on näköpiirissä. Tämä asettaa Suomen monin tavoin hankalaan asemaan.

Kesän europarlamenttivaalien lähestyessä tulevaan komission ohjelmaan vaikuttamiseksi on käyty keskustelua niin vaalikentillä kuin eduskunnassa.

Jo jonkin aikaa huolta on aiheuttanut valtiontukikilpailu esimerkiksi Yhdysvaltojen houkutellessa maahan investointeja satojen miljardien arvoisella ohjelmalla. Euroopan unionissa suuret jäsenmaat puolestaan ovat suunnanneet jättimäisiä tukia omiin maihinsa suuntautuville investoinneille.

Tämä unionin sisäinen valtiontukikilpailu luo epäterveen asetelman jäsenmaiden välille ja varsinkin suhteessa pieniin jäsenmaihin. Suomelle asetelma on erityisen epäedullinen, sillä vahvuutemme perustuu korkeaan osaamiseen ja kilpailukykyyn avoimilla markkinoilla. Keskinäinen kilpailu valtiontuilla vääristää ja pirstoo sisämarkkinoita.

Suomi pienenä kansantaloutena sekä tiukassa julkisen talouden tilanteessa ei voi toimia kansallisesti kuten suuremmat jäsenvaltiot. Sen sijaan Suomi korostaa kasvun hakemista ja on tavoitteen edistämiseksi asettanut keskiöön toimivat sisämarkkinat ja tehokkaan kilpailupolitiikan.

Johtamassani eduskunnan talousvaliokunnassakin on käyty paljon keskustelua asiasta. Realismia on se, että valtiontukipolitiikassa paluuta vanhaan tuskin on näköpiirissä. Kun henki on pois pullosta, sitä on vaikea saada takaisin.

Huonoin vaihtoehto on nähdäkseni se, että EU turvautuisi yhteisvelkaan perustuviin paketteihin, joista rahaa jaettaisiin käytännössä tulonsiirtoina suhteessa vähemmän kehittyneille jäsenmaille. Elpymispaketti oli tästä varoittava esimerkki: Suomen alun perinkin heikko saanto kalpenee nähden tuleviin maksuosuuksiin, jotka voivat kasvaa vielä miljardikaupalla korkojen nousun vuoksi.

Varsinkin jos kytkös todellisiin strategisiin investointeihin ja TKI-politiikkaan jää ohueksi, kärsijöinä olisivat sekä EU:n sisämarkkinat että kilpailukyky.

Suomella panokset ovat korkeat. Monilla huipputeknologia-aloilla Suomella on paljon suorituskykyä ja mahdollisuuksia. Täällä on poikkeuksellisen hyviä yrityksiä ja osaamista esimerkiksi 6G-teknologiassa, puolijohteissa, kvanttiteknologiassa ja mikroelektroniikassa, supertietokoneissa, langattomissa tietoverkoissa ja satelliittiteknologiassa.

Hallitus panostaa vahvasti tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan. Parlamentaarisen työryhmän asettaman tavoitteen mukaisesti Suomen TKI-toiminnan rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, mikä on maailman kärkeä. Lisäksi hallitus on päättänyt uusista, mittavista kasvutoimista. Esimerkiksi uudella investointien verohyvitysinstrumentilla pyritään osaltaan vastaamaan uusiin haasteisiin.

Meillä on paljon potentiaalia profiloitua näissä kysymyksissä vahvemmin myös kansainvälisesti. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta ja hyvin relevantteja myös kokonaisturvallisuuden ja nk. EU:n strategisen autonomian näkökulmasta.

(Mielipidekirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.5.2024.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.